Ipana on nyt reilu 3kk ja tuntuu kasvavan hurjaa vauhtia, kun miettii jälkeenpäin. "Tapahtumahetkellä" sitä ei tajua yhtään, mutta ootapas. kun miettii viimeistä kuukautta takaperin niin huh. Kuola lentää tuulessa (oisko hammas tulossa?), välillä pyörähdellään masulta selälleen ja vajaa kuukausi sitten jopa ryömittiin hieman eteenpäin. Uutuutena on ääneen nauraminen. Itse nauroin jollekin telkkarin stand up-jutulle niin ipana alkoi vieressä räkättämään. Nauroin ipanan naurulle niin räkätys vain yltyi. :D Kirjojen lukeminen tuntuu muuten olevan mieluista puuhaa ja ipana tahtoo itse kääntää sivuja, äiskä lukee vissiin turhan hitaasti... Olen huomannut jopa hetkittäin nauttivani tästä kotiäidin roolista, vaikka osa päivästä meneekin tietokoneen ja koulukirjojen parissa. Positiivinen edistysaskel! :)
Edellisen postauksen tiimoilta voin kertoa, että tänään on urakoitu sekä enkun että ruotsin tehtävät ajantasalle. Psykastakin sain yhden isomman esseen kirjoitettua ja enää yksi jäljellä. \o/ Kävin myös ihmettelemässä paikallisessa lukiossa yo-kirjoituksiin ilmottaumisesta niin siellä ei edes tiedetty voinko kirjoittaa niillä. Ihme säätämistä. Päätin sitten, että menen tuttuun ja turvalliseen lukioon, jossa olen aiemmin kirjoittanut, vaikka matkaa tuleekin 300km per kirjoituspäivä.
Ai niin, operaatio Nahkareppu alkaa ensi viikolla, kun pääsee parempien lenkkimaastojen pariin ja saa tuota to do -listaa lyhyemmäksi. Tänään näin Iltalehden sivuilla niitä synnytyksen jälkeisiä vatsoja. Alkoi niin ärsyttämään tuo oma vyölaukku, että sille pitää tehdä jotain ennen kuin ipana täyttää vuoden!
Ja jos joku ei ole vielä bongannut kyseistä juttua niin omalla vastuulla saa katsoa tuolta:
http://www.iltalehti.fi/nainen/2012042715506786_na.shtml
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti