Opiskeluavautuminen

Joo-o, suunnitelmat taas niiiin kosahtanut varsinkin opiskelujen suhteen. Tuntuu, ettei saa oikeastaan mitään aikaiseksi silloin kun nuo muut lapset on paikalla. Hirveä älämölö 24/7 ja ei voi ruokailujen takia leiriytyä keittiön pöydälle koulutavaroiden kanssa niin kuin yleensä. :)

Kerrankin heräsin ennen lapsia, joten kaivoin samantien kirjat esiin ja tietokoneen auki, ja yritän edes hieman naputella tehtäviä kasaan. Mullahan oli suunnitelmissa saada tehtyä tällä viikolla:

• psyka 4 -kurssi valmiiksi (edelleen puuttuu kaksi esseetä)
• äikkä 4 -kurssi valmiiksi (edelleen puuttuu kahden kirjan erittely ja analysointi + yhden tekstitaitotehtävän puhtaaksikirjoitus)
• ruotsi 5 - kurssin tämän viikon tehtävät (tehty 1/20)
• enkku 5 -kurssin tämän viikon tehtävät/esseet (tehty 2/5) PS. ei ole muuten mitään pieniä tehtäviä....
• opiskella ensimmäisen enkun kurssi kirja + kielioppia 47 sivua
• lukea terveystiedon kirjaa 221 sivua

Ööh...mikä menikään taas vikaan? Pitää oppia laittamaan lukujärjestykseen myös ne päivät löysemmiksi, jolloin isommat lapset ovat meillä. :) Yritän nyt tulevana tiistaina ja keskiviikkona saada lyhyemmäksi tuota TO DO -listaa: jospa saisi nuo kursseihin liittyvät jutut tehtyä, koska torstaina tulee uudet satsit tehtäviä taas enkusta ja ruotsista.

Ai niin, tyhmänä vielä menin ottamaan nyt ranskan alkeiskurssin lisäksi, ettei vaan hommat pääse loppumaan kesken. Onneksi sitä voin suorittaa sitten, kun ehdin ja jaksan. :)

Sekalainen viikko

Viikko hujahtanut ihan tosta noin vain ja blogin kirjottaminen unohtui. Viime viikolla yrittänyt opiskella, hoidellut erinäisiä asioita ja perjantain olin töissä. Voin kertoa, että paljon huonommin ei olisi työpäivä voinut mennä ja aloinkin miettimään, että kannattaako tällä hetkellä tehdä töitä ollenkaan. Se vähäinenkin palkka vähentää äippärahaa, koska ne sunnuntaivuorot menee aina nenän edestä. :( Jos tämä ihana hyvinvointivaltio suostuisi avustamaan niin voisi olla kotona lapsen kanssa ainakin nyt 1-2 vuotta ja käydä samalla tuon koulun loppuun.

Viikonloppuna lähdettiinkin ex-tempore Suomen toiselle puolelle. Kumma juttu, kun monet valittanut siitä, ettei lapsen kanssa voi matkustaa...wtf?! Me viskastiin ipana ja kamat autoon, ajettiin samantien koko matka. Tosin ipanan takia piti pysähtyä pari kertaa, ettei pienen selkä mene kaukalossa rikkipoikkikatki ja vaippaa vaihdettiin. :)

Tällä viikolla alkoikin ruotsin ja enkun kurssi, joten niiden parissa menee tovi jos toinenkin. Harmittaa hieman, kun olen hitusen jäljessä tuosta luku-urakasta kirjoituksia varten. Toisaalta tuleepa reenattua noita kieliä kurssien merkeissä. Tällä viikolla olisi tarkoitus saada äikkä, psyka ja yksi enkun kurssi tehtyä valmiiksi. Loppuviikko meneekin sitten lasten kanssa leikkiessä ja töissä aamuvuorojen merkeissä, onneksi. :)

Koti-isä

Taas alkaa kiehumaan siihen malliin, että huhhuh. Ihmisillä on todella kummallisia asenteita ja ennakkoluuloja erinäisiä asioita kohtaan. Tällä kertaa niskakarvat nousi pystyyn verotoimistossa.

Menin asioimaan verokorttiasioissa paikalliseen toimistoon. Yritin selittää, että tarvitsen kaksi samanlaista verokorttia kahdelle eri työnantajalle, joille teen samaa työtä. Tämä vielä oli selvä asia virkailijalle, mutta entäpäs sitten, kun lasketin sillä sen vuosirajan - selitin, että alkuvuoden olen saanut äitiysrahaa ja nyt siirryn ansiopäivärahalle ja osa-aikaiseen palkkatyöhön. Kysyi lapsen ikää (3kk) ja sen jälkeen ihmetteli, että äitiyslomahan loppuu vasta syksyllä. Selitin, että lapsella on myös isä, joka jää vanhempainvapaalle. Virkailija totesi tähän, että eihän se ole normaalia ja ei niin voi tehdä. AI MITEN NIIN EI VOI?!?!?

Päättääkö muka virkailija siitä, että kumpi vanhemmista hoitaa vauvaa kotona, kun toinen käy töissä...Pah! Niin ja useampi kaverikin on sanonut hieman nihkeitä kommentteja, kun mies on esittellyt itsensä koti-isäksi työkuvioita kysyttäessä. Tuntuu, että miestä pidetään vähintäänkin pervona sekopäänä, kun haluaa olla lapsensa kanssa kotona ja mua äitinä, joka ei välitä lapsestaan. Argh!

Ps. Olen äiti, joka välittää lapsestaan ja sen takia käy töissä, että pienelle voi ostaa korviketta kaapin täyteen ja kasvavalle kropalle vaatetta, kun tämä ns. hyvinvointivaltio ei auta mitenkään...

Opiskeluyö

Kello on 22.10 ja napero on sikeässä unessa. Itseasiassa se on koisinut jo pari tuntia ja itse vietin sen ajan yle areenassa, eli siis sitä ajan tuhlausta taas. :) No nyt onneksi sain itseni motivoitua sen verran, että raahasin läppärin ja koulukirjat pöydän ääreen ja ajattelin alkaa vääntämään niitä äikän hommia. Tässä meneekin varmaan mukavasti muutama tunti, mutta sittenpä on kurssi valmis. \o/

Kuinka muut äidit (tai miksei isätkin) yhdistää kodin, lapset, opiskelun ja /tai työn??



Tilannepäivitys seuraavana aamuna:

• luin kirjasta pätkän
• avasin word-tiedoston ja kirjoitin väliaikaisen otsikon
• luin netistä markkinointisäännöksiä (ei liittynyt siihen äikkään mitenkään)
• kasasin kirjat ja penaalit läjään pöydän nurkkaan, suljin läppärin ja kroohpyyh

Nyt voisi kysyä, että mikä meni pieleen...?! x)  Uusi yritys tänään teekupin voimalla.

Haasteita opiskeluun

Tämänhetkinen elämäntilanne asettaa erinäisiä haasteita opiskeluun, mikä on tullut ilmi parin viime päivän aikana... Suurin syy on aika, tai lähinnä se mihin kaikkeen ylimääräiseen tuhlaa aikansa. Vauva vie tietysti osansa ja onkin tärkein ajan kuluttaja, sen jälkeen tulee työ. Työni on keikkaluontoista, joten töihin on mentävä lähes poikeuksetta silloin ku sattuu vuoroja samaan. Eilen menikin iltavuoron merkeissä loppupäivä ja aamupäivän aikana en tietenkään ollut tehnyt mitään tehtäviä, koska olin ajatellut illan uhrata koulutehtäville.

Tänään onkin mennyt päivä shoppaillessa lapsille vaatteita ja ruokakaupassakin oli muutama muu meidän lisäksi. Kotiin palatessa syötettiin nappula täyteen maitoa ja se nukahti, jes! Yllätysyllätys, nappula vetikin taas pikapäikkärit enkä ehtinyt tekemään mitään tehtäviä siinä välissä, joten tässä istutaan kitisevä vauva sylissä ja yritetään tuhlata sitä aikaa lärviraamatussa ja blogeissa. :)

Tällaisesta saattaisi olla apua:

Yhteenveto tämän viikon tehtävistä, mitkä pitäisi olla huomeniltaan mennessä valmiit:

• kirjallisuusessee kahdesta kirjasta
• äikän tekstitaitotehtävä
• ruotsista 5 kuuntelutehtävää, noin 10 ainetta ja 10 muuta tehtävää
• enkun kirjasta opiskella 2 kappaletta tehtävineen, kieliopista 30 sivua kurssikirjasta ja 21 sivua kielioppikirjasta
• olin myös ajatellut lukevani terveystietoa 70 sivua, mutta....

Suunnitelmia ja koulukirjoja

Tässä on pari viime päivää meinnyt ihan hujauksessa tehdessä suunnitelmia syksyn yo-kirjoituksia varten. Käyn siis lukiota etänä ja enää on jäljellä muutama hassu kurssi (jos en innostu tekemään muuta ylimääräistä). Päättötodistus tulee varmaankin käpälään kesäkuun alussa, mutta sitten olisi vielä yo-kirjoitukset. Olen muutama vuosi sitten kirjoittanut kolme ainetta, mutta tutkinto jäi kesken yhden poissaolon takia.

Urakkana olisi nyt "lukaista" syyskuuhun mennessä n. 50 koulukirjaa (+ kirjaston oheismateriaali mm. terveystietoon liittyvistä asioista), ja ehkä oppiakin samalla jotain. :D

Tavoitteet taitavat olla ehkä turhankin korkealla ottaen huomioon muun elämäntilanteen.

• äidinkieli E tai L
• lyhyt matematiikka E tai L
• pitkä englanti C tai M
• terveystieto E tai L
• lyhyt saksa M, E tai jopa L (never)

Yleensä olen ollu tasainen kasin oppilas. Äikkä ja saksa on kasia (yläasteella saksa oli 6), matikka ja terveystieto on kiitettäviä ja enkku pohjanoteerauksena seiska. Tosin ilmeisesti olen hitusen oppinut enkkua viimeisen parin vuoden aikana, koska vasta sain enkun kurssista 8 todistukseen. Oli kyllä positiivinen yllätys! :)

Mutsitesti

Tein Vuoden mutsi -blogin mutsitestin (http://vuodenmutsi.blogspot.com/p/mutsitesti.html) ja mutsityyppini on sen mukaan keskinkertainen.

"Olet niin rauhallinen, kuin aloittelija näissä hommissa ylipäätään voi olla. Go with the flow. Et todennäköisesti tiedä, mistä sammas johtuu tai mikä on paras imumateriaali AIO-kestovaippaan, mutta luotat siihen, että elämä opettaa jos on opettaakseen. Keskinkertainen mutsi kampittaa ongelman kerrallaan: google pelastaa jos kavereidenkaan arvaukset eivät vakuuta.
PS. Jos raskausvatsasta jäi muistoksi löysä reppu, käytä hakusanaa ”kauneuskirurgia” ja hanki vatsaasi vetoketju. Se on kätevä hiekkalaatikolla."

Tulos oli täysin kategoriaa: osu ja uppos! :D Ipanan syntymän jälkeen ekalla neuvola-akan tapaamiskerralla valitti sammaksesta ja kyseli onko mulla hiivatulehdus, wtf. Tää tuore mamma oli ihan pihalla, mutta piti turpansa kiinni ja jälkeenpäin googletti asiasta. Pari kertaa pyyhkästiin suuta sitruunamehulla ja mokomaa sammasta enää sen jälkeen näkynyt. Kestovaippoihin en luota pätkääkään ja tuskin hermo edes kestäisi sitä pyykkäämistä. En kärsi pätkääkään siitä, että heitän roskiin kertakäyttövaippoja. Ps. Kuka muuten päättää, että minkä kokoset vaipat menee minkäkin kokoiselle ipanalle? Koot ja imukyvyt on ihan päin honkia ja ummikkona pitänyt vaan kokeilla ties mitä Liberoita...sitten ihmetellään hetken päästä, että miksi ipanalla on painaumat reisissä tai pinnasänky on yöllä märkä, vaikka kilojen mukaan pitäisi olla oikeat vaipat.

Ai niin, se maha vasta ällöttävä onkin, hyi! Pitää vissiin harkita tuota vetoketjun hankkimista, jos etureppu ei meinaa häipyä siihen mennessä, kun äippäloma loppuu.

Kukamitähäh?

Blogin aloittaminen on ollut mielessä jo vuosikausia ja erityisesti raskausaikana. Aika on kulunut muiden juttuja lukiessa ja oman facebook-seinän täyttämisessä, joten nyt vihdoinkin sain aikaiseksi tehdä ihan oman blogin avautumista varten. :)

Tähän alkuun sopinee kertoa jotain taustatietoa...

Olen hieman yli parikymppinen (tai hieman alle kolmekymppinen) Leijonaemo, joka taablaa omalla tyylillään niin lasten ja elukoiden kasvatuksessa, opiskelussa, työelämässä kuin parisuhteessakin. Mikään ei tunnu menevän täysin "normien" mukaan ja se tuntuu risovan enemmän muita ihmisiä, kun mua itseäni. Tosin sitten risoo se muiden ininä erinäisistä asioista...ja tästä varmaan tulee avauduttua myös tänne blogiin. :) Tarkoitus on kuitenkin kirjotella lähinnä siitä, miten yritän yhdistää tuoreen vauva-arjen "vanhan" elämäni kanssa.


Kommentteja, palautetta, ehdotuksia, kysymyksiä ym. otan mielelläni vastaan! :)